Yöllisiä harrastuksiani

Vietämme äidin kanssa aina välillä varsin ansiokkaita ja kehittäviä yösessioita. Tänä yönä päätimme että koska koira selvästi kärsi kamalasta tötterööpäänä olemisesta, ompelemme sille koiran paidan väärinpäin kiinni kaulapantaan. Tuolla se nyt painaa kuin mielipuoli, kohti tavoitettaan: saada upea viritelmämme irti. Muuta siinäpä yrittää, turhaan BUAHAHHAHAH.

joskus ne sanoo et katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Tämän yön toinen päämäärämme oli yön mustan, jättiläishämähäkin metsästys. Se tuli... näin sen... ja sit se hävis äkkiä piiloon listan alle... mission not accomplished. Nyt vietän yöni varmasti nähden painajaisia että kyseinen jättihämppis (ehkä noin sentin-puoltoista) tulee ja syö mut unissani. Not cool!
Illan huipensi isän mahdollinen allergia kohtaus jossa hän aivasteli viisi minuuttia putkeen.
Kaikesta tästä huolimatta, viereisessä huoneessa, veli nukkuu paremmin kuin koskaan.

Joskus kadehdin ihmisten unenlahjoja... isäkin kun taisi nukkua koko allergia-aivastelunsa läpi. Joillakin sitä taitoa on.

Lisäksi mua on juuri tänä yönä ruvennut häiritsemään eräs valo... se on luultavasti katuvalo... mut se tule näkyviin vain silloin tällöin.. oksien välistä... kirkkaana.... ärsyttävänä... jokseenkin jopa pelottavana. Tästä syystä pidän valoisasta ajasta!